Hyppää sisältöön

Lähetysseuran historiaa

Lähetysseuran historiaa

1859 Lähetysseura perustetaan

Suomen Lähetysseura perustetaan 19.1. Suomen lähetyssanomia ja Mission alkavat ilmestyä.

1861 Ensimmäinen sopimuslähetti

Lähetysseuran ensimmäinen lähetti on saksalainen Hermann Onasch. Hän matkustaa Intiaan, jonne rakennetaan Suomen lähetysasema. Yhteistyö päättyy kolmen vuoden jälkeen.

1861

Maaorjuus lakkautetaan Venäjällä

1862 Lähetyskoulu

Lähetyskoulu käynnistyy Helsingin keskustassa Vuorikadulla.

1862

Suomen ensimmäinen rautatie avataan Helsingin ja Hämeenlinnan välillä.

1864

Kansainvälinen punainen risti perustetaan

1865

Yhdysvalloissa sisällissota loppuu ja orjat julistetaan vapaiksi.

1867-1868

Suomea koettelevat ankarat kato- ja nälkävuodet. Kuolleita on lähes 100 000, koko väestöstä noin 10–12 prosenttia.

1868

Kuusi saarnavirkaan vihittyä lähetystyöntekijää ja kolme käsityöläistä lähtee kuuden vuoden opiskelun jälkeen Saksan kautta Lounais-Afrikkaan. Lähetetyt ovat Botolf Bernhard Björklund, Pietari Kurvinen, Martti Rautanen, Karl Leonhard Tolonen, Karl August Weikkolin, Karl Emanuel Jurvelin, Juho Heinonen, Erkki Juntunen ja Antti Piirainen.

1870

Lähetystyöntekijät saapuvat Ambomaan Omandongoon kuningas Shikongo shaKalulun kutsumina. Matkan varrella on pysähdytty Kapmaalla ja opiskeltu kieltä Hereromaalla. Lähetysasemalla aloitetaan pian koulutyö.

Första missionärerna i ambolandet

1871

David Livingstone ja Henry M. Stanley tapaavat Tanganjikajärvellä.

1877

Pietari Kurvisen kirjoittama ndongankielinen aapinen ilmestyy.

1877

Suomeen avataan ensimmäinen puhelinyhteys

1879

Adolf Erik Nordenskiöld purjehtii Koillisväylän läpi. Thomas Alva Edison valmistaa toimivan hehkulampun.

1880

Alphonse Laveran löytää yhteyden loisten ja malarian välillä. Myöhemmin Ronald Ross osoittaa, että hyttyset levittävät malariaa ihmisiin.

1883

Omulongan lähetysasemalla suoritetaan ensimmäiset kasteet.

1884 – 1885

Euroopan maat sopivat Berliinissä siirtomaaomistuksista Afrikassa.

1886

Karl Benz myy ensimmäisen hyötyajoneuvon.

1892

Ambo-kielellä painetaan virsikirja.

1895

Wilhelm Röntgen löytää röntgensäteet

1898

Ensimmäiset naimattomat naiset, Hilja Lindberg ja Anna Rautanen, lähetetään Ambolandetiin opettamaan neulontatöitä.

1899

Helmikuun manifesti tuo uusia säännöksiä Suomen lainsäädäntöön ja aloittaa venäläistämiskauden.

1900

Kiinassa puhkeaa Boksarikapina ulkomaista vaikutusta vastaan.

1900

K.A. Wreden suunnittelema Lähetyskirkko ja -talo Helsingin Tähtitorninmäellä vihitään käyttöön.

1901

Suomalaisnaiset saavat oikeuden opiskella yliopistossa ilman erillisiä ehtoja.

1901

Lähetysseura aloittaa työn Kiinassa. Seuraavana vuonna työalueeksi valitaan Hunanin maakunta. Ensimmäiset työntekijät ovat Hannes Sjöblom ja Erland Sihvonen.

1903

Ndongankielinen Uusi testamentti valmistuu Ambomaalla Martti Rautasen kääntämänä. Se painetaan Suomesta tuodulla käsipainolla.

1905

Ensimmäiset kasteet suoritetaan Lähetysseuran työkentällä Kiinassa.

1905

Suomessa järjestetään yleislakko Venäjän hallintoa vastaan.

1906

Lähetystalon uusi osa valmistuu. Siinä on asuntoja ja muutama toimistohuone. Naislähetyskoulu alkaa, opiskelijoina Martta Auterinen, Selma Santalahti, Suoma Terho, Ilmi Lammenranta ja Aini Packalen. Kiinassa Tshingsin lähetysasemalle perustetaan tyttökoulu.

1907

Suomen naiset saavat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ensimmäisinä maailmassa.

1908

Ambomaalle saadaan lääkäri Selma Rainio, joka on yksi ensimmäisistä lääkäriksi valmistuneista naisista Suomessa.

1910

Kansainvälinen lähetyskonferenssi Edinburghissa. Osallistujat ovat optimistisia kristillisen lähetystyön mahdollisuuksista tavoittaa koko maailman.

1911

Keisarivalta kukistuu Kiinassa.

1911

Lähetysseuran apulaisjohtaja Hannu Haahti ja naislähetyskoulun johtaja Lydia Kivivaara tekevät tarkastusmatkan Ambomaalle. Onandjokwen sairaala valmistuu. Ensimmäinen Afrikka- ja Kiina-aiheinen lähetysnäyttely järjestetään Lähetystalolla Helsingissä.

1912

Lähetysseura aloittaa työnsä juutalaisten parissa Euroopassa.

1913

Shekoun pappisseminaari avataan Kiinassa. Opettajankoulutusseminaari avautuu Oniipassa Ambomaassa.

1914

Ensimmäinen maailmansota syttyy

1914

Apulaisjohtaja Hannu Haahti tekee tarkastusmatkan Kiinaan.

1917

Maaliskuun ja lokakuun vallankumoukset Venäjällä, Suomi itsenäistyy.

1918

Kansalaissota, ensimmäinen maailmansota päättyy.

1919

Versaillen rauhansopimus solmitaan, Kansainliitto perustetaan.

1921

Kansainvälinen lähetysneuvosto perustetaan.

1922

Suomeen säädetään uskonnonvapauslaki.

1923

Porvoon uusi hiippakunta perustetaan.

1924

Työ Palestiinassa alkaa. Sinne lähetetään Aapeli ja Anna Maria Saarisalo.

1925

Ensimmäiset papit vihitään virkaan Ambomaalla.

1926

Lähetysseura aloittaa työn Kavangon alueella, Ambomaan itäpuolella.

1931

Lähetystalolle perustetaan lähetysmuseo, jossa on lähetystyöntekijöiden työalueilta tuomia esineitä.

1934

Hitlerin ”Kolmas valtakunta” perustetaan Saksaan.

1935

Jerusalemissa avataan suomalainen lähetyskoti Shalhevetjah.

1938

Juutalaisvainot jatkuvat Saksassa (kristalliyö).

1939

Toinen maailmansota syttyy, Suomessa alkaa talvisota.

1939

Lähetysseura aloittaa työn Angolassa. Se keskeytyy vuonna 1946 ja työntekijät palaavat Suomeen.

1941

Jatkosota alkaa ja kestää vuoteen 1944 asti.

1945

Japaniin pudotetaan kaksi ydinpommia. Toinen maailmansota päättyy. YK perustetaan.

1947

Pariisin rauhansopimus allekirjoitetaan. Kylmän sodan kausi alkaa. Luterilainen maailmanliitto perustetaan.

1948

Israelin valtio perustetaan Palestiinaan. Ihmisoikeuksien julistus hyväksytään YK:n yleiskokouksessa. Kirkkojen maailmanneuvosto perustetaan.

1948

Lähetysseura aloittaa työn Tanganjikassa (nyk. Tansaniassa). Ensimmäiset työntekijät ovat samalla ensimmäiset Lähetysseuran työntekijät, jotka matkustavat työalueelle lentokoneella. Yhteispohjoismainen lähetyslentokone Ansgar tekee monta välilaskua.

1951

Viimeisetkin Lähetysseuran työntekijät joutuvat lähtemään Kiinasta Maon noustua valtaan. Työ alkaa Hongkongissa.

1954

Piispa Martti Simojoki vierailee Ambomaalla ensimmäisenä Suomen evankelisluterilaisen kirkon virallisena edustajana ja vihkii pappeja.

1955

Suomesta tulee YK:n jäsen.

1956

Ambo-Kavangon evankelisluterilainen kirkko itsenäistyy. Lähetysseura aloittaa työn Taiwanissa aiemmin Kiinassa olleiden työntekijöiden voimin.

1959

Etiopiassa syntyy evankelinen Mekane Yesus -kirkko.

1960

Ranskan siirtomaat Länsi-Afrikassa itsenäistyvät.

1960

Lähetysseura aloittaa työn Pakistanissa. Pohjois-Namibian ensimmäinen oppikoulu avataan Oshigambossa.

1961

Berliinin muuri pystytetään. Tansania itsenäistyy.

1963

Tanganyikan luterilaiset kirkot muodostavat yhdessä Tansanian evankelis-luterilaisen kirkon.

1966

Kiinassa alkaa kulttuurivallankumous. Botswana itsenäistyy.

1967

Israelin ja arabiliittoutuman välillä puhkeaa kuuden päivän sota.

1967

Lähetysseuran työ käynnistyy Hongkongissa.

1969

Työntekijöitä lähetetään Etiopian Mekane Yesus -kirkon työyhteyteen.

1972

Työntekijöitä lähetetään Botswanaan, samoin Papua-Uuteen-Guineaan Wycliffe-raamatunkääntäjien palvelukseen.

1973

Jom Kippur -sota puhkeaa Israelin ja arabiliittouman välillä.

1973

Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksia aletaan järjestää seurakunnissa.

1974

Lähetysseura aloittaa työn Senegalissa. Furahakören muodostetaan.

1974

Lausannen maailman evankelioimisliike perustetaan.

1975

Angola itsenäistyy ja maassa alkaa sisällissota. Kirkon lähetyskeskus perustetaan.

1975

Lähetyslentäjien järjestö MAF ja Lähetysseura aloittavat yhteistyön Afrikassa.

1978

Yhteistyö käynnistyy United Mission to Nepal -järjestön kanssa sekä Itä-Zairen evankelisluterilaisen kirkon kanssa. Ensimmäiset lähetyssaarnaajat lähetetään Thaimaahan.

1981

Lähetysseura alkaa tukea vastaperustettua kuurojen koulua Etiopian Hosainassa. Kuurojen ei ollut uskottu voivan oppia mitään.

1984

Lähetysseura täyttää 125 vuotta ja juhlassa saa ensiesityksensä Pekka Simojoen ja Anna-Mari Kaskisen Liekit-musikaali. Kaikki evankelisluterilaiset seurakunnat kutsutaan Lähetysseuran jäseniksi. Lähetysseuran työntekijöitä lähetetään Jordaniaan.

1985

Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry (Kepa) perustetaan.

1985

Työ siirtolaisten parissa Marseillessa alkaa yhteistyössä Ranskan luterilaisen kirkon sisälähetyksen kanssa.

1987

Ensimmäinen intifada, palestiinalaisten kansannousu alkaa.

1988

Saksan Nürnbergissa avataan kristittyjen ja muslimien kohtauspaikka Die Brücke (Silta). Lähetysseuran kummilapsitoiminta alkaa Etiopiasta. Thuson vammaisten kuntoutuskeskus vihitään Botswanassa.

1989

Berliinin muuri murtuu

1989

Lähetysseura käynnistää yhteistyön Kolumbian ja Venezuelan luterilaisten kirkkojen kanssa. Työ aloitetaan myös Singaporessa thaimaalaisten siirtolaisten parissa.

1990

Namibia itsenäistyy.

1991

Neuvostoliitto hajoaa. Persianlahden sota alkaa.

1994

Thaimaan evankelis-luterilainen kirkko perustetaan. Lähetysseura aloittaa yhteistyön Inkerin kirkon kanssa.

1995

Suomi liittyy Euroopan Unioniin.

1995

Martti Rautasen syntymän 150-vuotisjuhlavuotta vietetään Suomessa, Namibiassa ja Inkerinmaalla. Inkerin kirkon koulutuskeskus aloittaa Keltossa.

1996

Luterilainen kirkko Tansaniassa saa oman yliopistonsa.

1997

Iso-Britannia palauttaa vuokralla olleen Hongkongin Kiinalle.

1997

Lähetysseura aloittaa yhteistyön Viron evankelis-luterilaisen kirkon kanssa.

2000

Toinen intifada alkaa.

2000

Lähetysseura alkaa tukemaan kehityshankkeita Kambodzhassa.

2001

Yhdysvalloissa tapahtuu useita terrori-iskuja 11. syyskuuta.

2002

Suomessa otetaan käyttöön euro. Angolan sisällissota päättyy.

2003

Lähetysseura ja ulkoministeriön kehityspoliittinen osasto solmivat kumppanuussopimuksen.

2004

Tsunami Kaakkois-Aasiassa.

2004

Yhteistyö Bolivian evankelisluterilaisen kirkon kanssa alkaa.

2007

Kristittyjen ja muslimien kohtauspaikka Die Brücke Nürnbergissa siirtyy Lähetysseuralta saksalaisten vastuulle.

2009

Lähetysseura täyttää 150 vuotta.

2011

Arabikevät-liikehdintä käynnistyy. Syyrian sisällissota alkaa.

2015

Nepaliin iskee voimakas maanjäristys. YK:n ilmastosopimus allekirjoitetaan Pariisissa.

2015

Suomen uusi hallitus leikkaa kehitysyhteistyömäärärahoja 40 prosenttia. Lähetysseura lopettaa 17 kehityshanketta ja tekee leikkauksia muihin 85 hankkeeseen. Kokonaan lopetetaan kehitysyhteistyötuki Vietnamissa, Angolassa, Kiinassa ja Palestiinassa.

2018

Lähetysseuran toimisto muuttaa Pasilaan, aseman ja rakenteilla olevan kauppakeskus Triplan viereen. Lähetysseuran omistukseen Lähetystalosta Tähtitorninkadulla jää Lähetyskirkko sivutiloineen.

2019

Vammaiskumppanuus ry myöntää Lähetysseuralle Vammaiset ja kehitys -palkinnon tunnustuksena vammaisten oikeuksien edistämisestä kehitysyhteistyössä. Lähetysseuran todetaan tukeneen vammaisia ihmisiä muun muassa koulutuksen ja terveyspalveluiden kautta koko historiansa ajan.

2020

WHO julisti maaliskuussa koronaviruspandemian alkaneeksi.

2020

Heinäkuussa tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun ensimmäiset Lähetysseuran työntekijät saapuivat Ambomaalle. Pandemia estää tapahtumien järjestämisen niin Suomessa kuin Namibiassa, mutta juhlavuosi on näkyvästi esillä median eri alustoilla ja kanavissa. Juhlakirja Ystävyyden tiellä Namibiassa tarjoaa välähdyksiä historiasta sekä näkymiä nykypäivään ja tulevaisuuteen.

2020

Suomen Lähetysseura saa Euroopan unionilta historiansa ensimmäisen EU-hankerahoituksen, joka käytetään ihmisoikeuksien edistämiseen Nepalissa. Kolmivuotisessa ihmisoikeushankkeessa edistetään vapautettujen maaorjien, haliyoiden, ihmisoikeuksia keräämällä tietoa mobiilisovelluksen avulla.

2020

Lähetysseuran tukema kuurojen opetuksen tukiohjelma Etiopiassa palkitaan vammaistyön kansainvälisessä konferenssissa Zero Project -palkinnolla. Voittajiksi on valittu projekteja, jotka parantavat nuorten vammaisten koulutusmahdollisuuksia. Jo aikaisemmin Lähetysseuran työntekijä Mekonnen Mulat palkittiin Etiopiassa humanitaarisesta työstään kuurojen ja huonosti kuulevien ihmisten parissa.

2022

Lähetysseura tuki Ukrainan sodan uhreja yhteistyössä Luterilaisen maailmanliiton kanssa.

2025

Lähetysseura rekisteröi maatoimiston Kambodžan pääkaupunkiin Phnom Penhiin.