Usein kysytyt kysymykset

Olemme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö ja yksi Suomen suurimmista kehitysyhteistyöjärjestöistä. Lähetysseura tekee lähetystyötä, kehitysyhteistyötä, rauhantyötä ja humanitaarista työtä 16 maassa ympäri maailmaa.

Lue lisää työstämme.

Lähetysseura tekee työtä, jotta kirkot maailmalla vahvistuvat ja yhteisöt voivat hyvin. Toimimme erityisesti hauraassa ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten parissa yhdessä paikallisten kirkkojen ja muiden kumppaneiden kanssa. Työmme tavoitteena on edistää ihmisarvoa, oikeudenmukaisuutta, rauhaa ja kestävää tulevaisuutta.

Kansainvälisessä työssämme painotamme kristillisen sanoman välittämistä, kirkkojen teologista koulutusta ja johtajuutta, rauhan ja sovinnon rakentamista, ilmasto-oikeudenmukaisuutta sekä lasten ja nuorten mahdollisuuksia koulutukseen ja osallisuuteen. Samalla vahvistamme paikallisten yhteisöjen ja asiantuntijoiden roolia oman tulevaisuutensa rakentajina.

Kotimaassa tuemme seurakuntia niiden lähetystehtävässä, innostamme ihmisiä osallistumaan globaaliin vastuunkantoon sekä tarjoamme mahdollisuuksia vapaaehtoisuuteen, vaikuttamiseen ja kansainväliseen yhteyteen. Työmme perustuu yhteistyöhön, vastuullisuuteen ja pitkäjänteiseen kumppanuuteen.

Lue lisää strategiastamme.

Työskentelemme 16 maassa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Lisäksi teemme laajaa yhteistyötä yli 30 maassa yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Teemme työtä lähes sadan kumppanikirkon ja -järjestön kanssa. 

Lue lisää toimintamaistamme.

Strategiamme mukaisesti todistamme Jumalan rakkaudesta sanoin ja teoin. Kerromme Jeesuksesta Kristuksesta. Edistämme ihmisoikeuksien toteutumista Rakennamme rauhaa ja sovintoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että  Lähetysseura tekee lähetystyötä, kehitysyhteistyötä, rauhantyötä ja antaa humanitaarista apua.

Lue lisää työstämme.

Vahvistamme kirkkojen kykyä toteuttaa tehtäväänsä omissa yhteisöissään. Koulutamme työntekijöitä, vapaaehtoisia ja johtajia, tuemme teologista koulutusta, kristillistä kasvatusta ja Raamatun kääntämistä paikallisille kielille. Samalla kannustamme kirkkoja edistämään yhdenvertaisuutta, tukemaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä sekä rakentamaan rauhaa, osallisuutta ja toivoa ympärillään.

Lue lisää kirkollisesta yhteistyöstä.

Lähetysseuran kehitysyhteistyö vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia, osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä. Teemme työtä yhdessä paikallisten yhteisöjen ja kumppaneiden kanssa kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentamiseksi.

Vuosina 2026–2029 kehitysyhteistyömme keskittyy neljään toisiaan tukevaan painopisteeseen: laadukkaan ja inklusiivisen koulutuksen edistämiseen, paikallisten rauhantekijöiden osallisuuden ja johtajuuden vahvistamiseen, ilmastokestävyyden ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden tukemiseen sekä kriiseihin varautumiseen ja niistä toipumiseen. Työmme perustuu ihmisoikeuksiin, paikalliseen toimijuuteen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön.

Lue lisää kehitysyhteistyöstä.

Rauhantyössämme vahvistamme paikallisia toimijoita, jotta he voivat ehkäistä konflikteja sekä edistää rauhaa ja sovintoa omissa yhteisöissään. Rauhantyömme painopisteitä ovat mm. paikallisten vuoropuheluprosessien tuki, psykososiaalinen tuki sekä naisten, nuorten ja marginalisoitujen ryhmien roolin vahvistaminen rauhantyössä.

Lue lisää rauhan ja sovinnon työstä.

Vaikuttamistyöllä puutumme köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjintää ylläpitäviin rakenteisiin sekä edistämme ihmisoikeuksien toteutumista. Tavoitteenamme on, että erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset voivat osallistua yhteiskuntaan, vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin ja saada oikeutensa toteutumaan.

Tuemme kohdemaissa paikallisten kirkkojen, järjestöjen ja yhteisöjen vaikuttamistyötä sekä vahvistamme niiden mahdollisuuksia toimia muutoksen tekijöinä. Kansainvälisesti teemme yhteistyötä kirkollisten ja ekumeenisten verkostojen sekä muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Suomessa vaikutamme päätöksentekoon, lisäämme tietoisuutta globaaleista kysymyksistä ja kutsumme ihmisiä mukaan yhteiseen vaikuttamiseen viestinnän, kampanjoiden ja globaalikasvatuksen avulla.

Lue lisää vaikuttamistyöstämme.

Edunsaajat valitaan yhdessä paikallisen kumppanin ja yhteisön kanssa, jotta apu kanavoituu sitä eniten tarvitseville. Työmme keskiössä ovat kaikkein haavoittuvimmassa ja syrjityssä asemassa olevat ihmiset.  Uskonto tai kääntyminen toiseen uskontoon ei ole koskaan edellytys avun saamiselle.

Usko Jumalaan, toivo paremmasta ja rakkaus lähimmäiseen muodostavat peruskallion, jolle Lähetysseuran työ rakentuu. Tähän pohjautuu kokonaisvaltainen lähetystyö, johon kuuluvat hengellinen työ, huolenpito lähimmäisestä ja vaikuttaminen paremman tulevaisuuden puolesta.

Kirkollisessa työssämme vahvistamme paikallisia kirkkoja ja seurakuntia ja jaamme kristinuskon hyvän sanoman niiden kanssa, jotka eivät ole kristittyjä.

Uskonto tai kääntyminen toiseen uskontoon ei ole koskaan edellytys avun saamiselle tai osallistumiselle. Työssämme suojelemme jokaisen ihmisen ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia. Emme syrji ketään uskonnon, poliittisen näkemyksen, ideologian, etnisen taustan, sukupuolen tai iän perusteella.

Lähetystyötä ei voida tehdä samoin menetelmin kuin esimerkiksi 1900-luvun alussa tai 1950-luvulla. Enemmistö kristityistä asuu jo niissä maissa, jotka aiemmin olivat lähetystyön kohteena. Koska kristinuskon painopiste on siirtynyt Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta globaaliin etelään, Lähetysseura pitää tärkeänä toimia kumppaneiden kanssa ja heidän kauttaan – eli Afrikan ja Aasian itsenäisten kirkkojen kanssa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Lähetysseura tukee eri tavoin sitä lähetystyötä, jota nämä kirkot tekevät. He kertovat hyvää sanomaa eteenpäin, julistavat, kastavat, opettavat ja kouluttavat, ja meillä on ilo ja etuoikeus olla mukana tässä. Juuri näin tämän tuleekin mennä: eurooppalaisten lähetystyöntekijöiden on väistyttävä ja vähitellen tehtävä itsensä tarpeettomiksi. Näin toteutuu Jeesuksen sana: ”Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, jotta lähtisitte tuottamaan pysyviä hedelmiä.” (Joh. 15:13).

Lähetysseuraa tai sen työtä ei voi olla olemassa ilman uskoa Jeesukseen ja ilman, että Hän olisi kaiken keskiössä. Toimintamme perusta on Jeesuksen omissa sanoissa: ”Herran Henki on ylläni: Hän asetti minut kuninkaaksi, lähetti minut julistamaan ilosanomaa köyhille, lupaamaan vangeille armahduksen ja sokeille näkökyvyn. Hän lähetti minut päästämään alistetut vapauteen ja julistamaan Herran juhlavuotta. Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta.” (Luukas 4:18–19). Tämän toivon esillä pitäminen ja siitä kertominen kunnioittavasti ja lempeästi on ilomme ja etuoikeutemme. Ihmisellä, joka evankeliumin kutsun kuulee, on oikeus vastata siihen myöntävästi tai kieltävästi, ja tätä vastausta kunnioitamme aina.

Tässä meitä ohjaa Jeesuksen oma esimerkki. Hän julisti Jumalan valtakuntaa, joka oli tullut ihmisten ulottuville Jeesuksen itsensä kautta. Sen lisäksi hän kantoi huolta ihmisten toimeentulosta, terveydentilasta, verotaakasta, keskinäisistä konflikteista ja ihmissuhteista. Kun Jeesus kohtasi ihmisen, häntä kiinnosti ihmisen syvimmät tarpeet. ”’Mitä haluat minun tekevän sinulle?’ Jeesus kysyi, ja sokea vastasi: ‘Herrani, anna näköni takaisin.’” (Markus 10:51). Jeesus siis kohtasi ihmiset kokonaisvaltaisesti eikä erottanut hengellistä, materiaalista ja henkistä toisistaan. Näin mekin tahdomme toimia luottaen siihen, että sanoma Jumalan valtakunnasta ja pelastuksesta toteutuu monin eri tavoin ja eri teitä pitkin.

Suomen Lähetysseura on toiminut ulkomailla jo lähes 170 vuotta. Olemme koko tämän ajan kehittäneet käytäntöjä, joilla apu varmasti tavoittaa sitä eniten tarvitsevat. Ulkoisissa, puolueettomissa arvioinneissa Lähetysseura on arvioitu luotettavaksi toimijaksi. Lisäksi paikallisissa oloissa elävät työntekijämme varmistavat, että apu menee todella perille.

Apu kanavoidaan kohteisiin paikallisten yhteistyökirkkojen ja -järjestöjen kautta. Ne ovat asiantuntijoita omilla alueillaan paikallisten kulttuurien keskellä. Niiden kautta apu menee perille myös nopeasti ja tehokkaasti. Toimintaa ohjaa vastuullisuus, luotettavuus ja läpinäkyvyys. Lähetysseuran pitkä historia takaa työn pitkäjänteisyyden. Apua annetaan etniseen taustaan, uskontoon tai kansallisuuteen katsomatta.

Toiminnassa noudatetaan hyvän hallinnon käytäntöjä. Työ suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvän raportoinnin ohella myös muuta toimintaa seurataan talous- ja toimintaraportein.

Lue lisää työstämme eri puolilla maailmaa!

Näkyviä tuloksia on runsaasti – sekä yksilöiden että yhteiskunnan tasolla. Monissa maissa on luotu terveydenhuolto- tai koulutusjärjestelmiä (esimerkiksi kuurojen kouluttaminen Etiopiassa, neuvolapalvelut Nepalissa, lasten säännölliset terveystarkastukset Mauritaniassa) käytännössä tyhjästä.

Kun kuuro lapsi oppii viittomakielen, hän saa keinon hahmottaa koko maailmaa ja itsensä osana sitä. Samalla hän pääsee kouluun ja voi saada ammatin. Tämän muutoksen merkitystä lapsen kannalta on vaikeaa kuvailla. On totta, että monet maat kamppailevat yhä suurien ongelmien kanssa. Onkin hyvä miettiä, mikä olisi tilanne ilman tähänastista apua ja yhteistyötä.

Lue lisää työstämme eri puolilla maailmaa.

Lähetysseura saa toimintaansa varat yksityislahjoituksista, seurakuntien vapaaehtoiskannatuksen ja talousarviotuen kautta, Lähetysseuraa tukevien yhteisöjen sekä ulkoministeriön kansalaisjärjestöille suunnatun kehitysyhteistyötuen kautta.

Lähetysseura järjestää vuosittain valtakunnallisia keräyksiä, kuten Kauneimmat Joululaulut. Katastrofivaroja kerätään silloin, kun humanitaarista apua tarvitaan maassa, jossa Lähetysseuralla on toimintaa. Lähetysseuralla on säännöllisen lahjoittamisen tapoja sekä merkkipäivä– ja testamenttilahjoituksia, jotka tuovat varoja.

Suomen Lähetysseuran toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä voit lukea lisää Talous-sivultamme.

Kuukausilahjoittajat sitoutuvat pitkäjänteiseen apuun ja suunnitelmalliseen avustustyöhön. Sitoutuneiden lahjoittajien avulla voimme varmistaa, että varat riittävät suunniteltuihin toimintoihin. Toki kertalahjoituksetkin ovat tervetulleita, mutta pitkäaikaisella tuella saamme aikaan parhaat tulokset. Jokainen lahjoittaja auttaa mahdollisuuksiensa mukaan.

Kuukausilahjoittajana saat aikaa pysyvää muutosta. Liity kuukausilahjoittajaksi nyt!

Lähetysseuran tilintarkastuksesta vastaa tilintarkastusyhteisö KPMG. Toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus toimitetaan vuosittain Lähetysseuran jäsenille ja hyväksytään yhdistyksen vuosikokouksessa.

Tilintarkastusyhteisö KPMG tekee Lähetysseuran kehitysyhteistyöohjelmasta vuosittain erillisen tilintarkastuskertomuksen, joka toimitetaan ulkoasiainministeriölle. Kaikki kehityshankkeet myös evaluoidaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta vähintään kerran hankkeen toteutusjakson aikana.

Lähetysseura saa ulkomaisilta yhteistyökumppaneiltaan vuosittain myös kumppanin koko toimintaa koskevat tilinpäätökset ja tilintarkastuskertomukset. Näiden avulla tarkastellaan kumppanin talouden yleistä kehitystä ja arvioidaan yhteistyön mahdollisia riskejä.

Keräyskuluina vähennetään vain välittömät ja välttämättömät kulut keräystuotoista. Näitä kuluja ovat erilaiset pankki- ja palvelumaksut, paino- ja postituskulut sekä kulut keräysten mainostukseen liittyen. Esimerkiksi vuonna 2024 Suomen Lähetysseuran keräysten kulut olivat 6,15 prosenttia kerätyistä varoista.

Lähetysseura noudattaa rahankeräyslakia. Keräystuotot ja -kulut raportoidaan vuosittain Poliisihallitukseen, joka valvoo keräysten laillisuuta. Keräystuotot ovat yksityislahjoittajien antamia lahjoituksia.

Hallintokulut ovat laadun tae ja varmistavat, että apu menee perille. Kulut pitävät sisällään esimerkiksi tilintarkastuksia, arviointeja työn tuloksellisuudesta ja kirjanpitoa. Kehitämme hankehallintoamme jatkuvasti ja edellytämme hyvää hallintoa myös paikallisilta kumppaneiltamme, tämä ei ole ilmaista. Hallintokulut varmistavat sen, että rahat todella tavoittavat ne, jotka tarvitsevat apua eniten, ja että tuloksia saadaan aikaan. Vuonna 2025 hallintokulumme olivat 9,1%.

Lähetysseuran samoin kuin muidenkin järjestöjen rahankeräystä säätelee rahankeräyslaki. Rahankeräyksen toimeenpanoa varten on oltava voimassa oleva rahankeräyslupa, jollainen Lähetysseuralla on. Rahankeräysluvan löydät sivun alalaidasta.

Keräyksen lupa-ajan päättymisen jälkeen toimitetaan rahankeräyksistä tilitys poliisihallitukseen ja Ahvenanmaan maakuntahallitukseen, keräysluvan myöntäville viranomaisille. Tilitysten tiedot ovat julkisia.

Lähetysseuran ulkomaantyönohjelmaa 2023-2028 toteutetaan yhdessä noin sadan kumppanin kanssa 16 maassa. Merkittävä osa kumppaneista on luterilaisia kirkkoja eri puolilla maailmaa. Ohjelmaan kuuluu vahva painotus ihmisoikeusperustaisuuteen, sukupuolten tasa-arvon edistämiseen, ilmastoresilienssiin sekä demokratiaan vahvistamalla erityisesti syrjityssä asemassa olevien osallisuutta.

Kumppanikirkkojen tietoisuuden ja sitoutumisen taso ihmisoikeuksien edistämiseen ja naisten ja lasten oikeuksien vahvistamiseen vaihtelee. Kirkkojen sisällä on tehtävä paljon työtä, jotta asioiden merkitys ymmärretään ja esimerkiksi naisten tai nuorten asemaan liittyvät asenteet ja käytännöt muuttuvat. Monet kirkot ja niiden jäsenet elävät kontekstissa, jossa sukupuolten moninaisuutta ei ymmärretä tai hyväksytä ja jossa heteronormatiivisesta kehyksestä poikkeaminen on saatettu kriminalisoida.

Pyrimme dialogiin ja yhteisen ymmärryksen kasvuun. Dekolonisaation hengessä Lähetysseura ei vaadi tai painosta kumppaneita, mutta keskusteluissa voidaan korostaa yhtäältä yhteistä globaalia ihmisoikeuskehystä ja toisaalta käyttää yhteisessä pohdinnassa esimerkiksi kirkkoliittojen (erityisesti Luterilainen maailmanliitto) ekumeenisia asiakirjoja ja reflektiota sukupuolten välisestä oikeudenmukaisuudesta. Dialogi ja prosessit ovat hitaita eivätkä aina helppoja, mutta niiden merkitys on keskeistä maailmassa, jossa ”läntiset vaikutteet” ovat osa uutta geopoliitiista valtapeliä. Kun suhtautuminen Ukrainan sotaan jakaa maailmaa ja Venäjän ja Kiinan sekä toisaalta Yhdysvaltojen konservatiivisten kirkkojen vaikutusvalta kasvaa Afrikassa, on entistä tärkeämpää että Lähetysseuran kaltaiset järjestöt jatkavat läsnäoloaan ja vuoropuhelua sinnikkäästi myös silloin, kun kumppanikirkkojen kontekstissa konservatiiviset ja polarisoivat mielipiteet valtaavat alaa.

Tässä tilanteessa Lähetysseuran tuki teologiselle koulutukselle, jota toteutetaan
lähettämällä kouluttajia kirkkojen omiin teologisiin oppilaitoksiin näiden esittämien pyyntöjen mukaisesti ja tukemalla kirkkojen omaa henkilöstökoulutusta, on myös erittäin tärkeää, samoin kuin stipendiaattien tukeminen ja monipuolisten teologisten vaikutteiden saaminen.

Osana työtään kirkkojen kanssa Lähetysseura tukee myös yhteiskunnallista vaikuttamista ja kirkkoja muutoksentekijöinä tukemalla kumppanikirkkojen ihmisoikeusosaamisen ja -vaikuttamisen vahvistumista järjestämällä koulutuksia
sekä tukemalla heidän osallistumismahdollisuuksiaan kansainvälisiin ihmisoikeusprosesseihin kuten YK:n yleismaailmalliseen määräaikaistarkasteluun. Kumppaneiden verkostoitumista ja osallistumista kansallisin ja kansainvälisiin
ihmisoikeusfoorumeihin tuetaan.

Rahoituksen osalta Lähetysseura pitää aina huolta siitä, että sen rahoittama työ on sopusoinnussa sen omien arvojen ja tavoitteiden kanssa. Vastuullisuutta ja tilivelvollisuutta korostavat myös jatkuva työn kehittäminen, ulkopuolisen tahon hallinnoima valitus- ja hälytysmekanismi koskien Lähetysseuran ja sen kumppanien työtä sekä vahva panostus henkilöstön ja kumppanien koulutukseen aiheina viimeisen vuoden aikana. Tällaisia koulutusteemoja ovat olleet esimerkiksi lastensuojelu, gender-kysymykset, ilmastoresilienssi ja vammaisten henkilöiden oikeudet.

Lähetysseura on säännöissään sitoutunut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustukseen, kirkkojärjestykseen ja ekumeenisiin sopimuksiin sekä kirkon virallisiin päätöksiin. Tämä tarkoittaa myös kirkolliskokouksen päätöstä pappisviran avaamisesta naisille. Lähetysseura edellyttää työntekijöiden toimivan yhteistyössä kaikkien pappien kanssa riippumatta papin sukupuolesta. Seurakuntayhteistyössä Lähetysseura edellyttää, että kaikki sen palveluksessa olevat papit voivat hoitaa tehtäviään ja käyttää virkaan kuuluvia oikeuksiaan.

Rekrytoinneissa ja kaikessa työntekijöiden oikeuksien ja velvollisuuksien määrittelyssä sitoudumme syrjimättömyyteen, yhdenvertaisuuteen ja tasapuoliseen kohteluun riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Emme kerää tietoa työntekijöidemme sukupuolesta, koulutustaustasta tai pappisvihkimyksestä, ellei se ole olennaista itse tehtävän hoitamisen kannalta. Rekrytointien yhteydessä kysymme hakijoiden sukupuolta ja vaihtoehdot ovat: nainen, mies, muu ja en halua kertoa. Kohta ei ole pakollinen, eli hakija voi jättää myös vastaamatta tähän kysymykseen. Keräämme rekrytoinneista dataa sisäistä tilastointia varten.