Kukaan pääse pakoon ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Nepalilaiset Deusara ja Thumri sekä etiopialainen Shumye joutuvat sopeutumaan tulviin, kuivuuteen ja epäsäännöllisiin sateisiin.
Elokuinen suurtulva Nepalissa toi ilmastokriisin vaikutukset koko maailman silmien eteen. Lähetysseuran nepalilaiselle yhteistyöjärjestölle Sahasille ilmaston muuttuminen on näkynyt konkreettisesti jo vuosia.
”Kun aloitamme työn uusissa kylissä, kysymme, mitä muutoksia ihmiset ovat havainneet vuosien aikana. He kertovat, että esimerkiksi tiettyjä kasveja istutettiin aiemmin tiettynä kuukautena, mutta nyt istutusajankohta on siirtynyt. Vaikka työskentelemme yli 1900 metrin korkeudessa, ihmiset kertovat, että lämpimiä kuukausia on enemmän kuin ennen eikä vuorilla ole enää lunta samalla tavalla kuin aiemmin”, sanoo nepalilaisen Sahasin asiantuntija Bishan Thapa.
Hän työskentelee Lähetysseuran tukemassa Sahasin hankkeessa, jossa vahvistetaan haavoittuvimpien ja syrjityimpien ihmisryhmien selviytymistä ilmastokriisin vaikutusten keskellä. Työtä tuetaan Suomen kehitysyhteistyövaroin. Hanketta toteutetaan neljän paikallishallinnon alueella Nepalin kukkulaseuduilla Länsi-Rukumissa ja Jajarkotissa. Yksi työalueista on Nepalin köyhin kunta Junichande. Näissä kylissä ihmiset eivät ole tienneet ilmastonmuutoksesta globaalina ilmiönä, vaikka kohtaavat sen jo arjessaan.
Köyhien pienviljelijöiden elämässä jo pieni muutos tuotannossa vaikuttaa suuresti ruokaturvaan.
Ilmastokriisi näkyy Nepalissa Thapan mukaan tällä hetkellä yhä selvemmin. Maanvyörymät, kuivuus, tulvat ja epäsäännölliset sateet ovat yleisiä, samoin muutokset maatalouden kasvukausissa. Jäätikköjärvien tulviminen ja jäätiköiden sulaminen aiheuttavat kasvavia riskejä. YK:n kehitysjärjestö UNDP:n ja vuoristoalueiden kehitykseen keskittyvän ICIMOD-keskuksen arvion mukaan Nepalin turvallisuuttaa uhkaa jopa 47 jäätikköjärveä, joista 21 sijaitsee Nepalissa, 25 naapurimaa Tiibetissä sekä yksi Intiassa.
”Vaikka Nepal on pieni maa ja sen osuus päästöistä on ollut hyvin vähäinen, kohtaamme erittäin vakavan ilmastokriisin. Köyhien pienviljelijöiden elämässä jo pieni muutos tuotannossa vaikuttaa suuresti ruokaturvaan”, Thapa sanoo.
Deusara Nepali ja Thumri Kami
Lähetysseuran tukemassa nepalilaisen Sahas-järjestön hankkeessa pienviljelijät saavat tietoa, uusia taitoja ja teknologioita, jotka auttavat sopeutumaan kuivuuteen, epäsäännöllisiin sateisiin, muuttuviin kasvukausiin ja muihin ilmastoon liittyviin haasteisiin. Perheiden toimeentulon lähteitä monipuolistetaan, jotta elinkeino ei olisi kiinni vain viljelystä. Yhteisöjä ja paikallishallintoa tuetaan sopeutumisessa ja valmistautumisessa, esimerkiksi tekemään toimintasuunnitelmia erilaisten katastrofien varalta ja vähentämään riskejä jo ennalta.
Ilmastokestäviä ratkaisuja ovat esimerkiksi kasvihuoneviljely, harmaan kotitalousveden uudelleenkäyttö, luonnonmukaisten torjunta-aineiden käyttö tuhohyönteisiä vastaan, lannan hyödyntäminen viljelyssä sekä peltometsäviljely, jossa viljelyn ja kotieläintuotannon lisäksi kasvatetaan hedelmäpuita ja muita puita. Kotieläinten kasvattaminen, pienten kauppojen perustaminen, ompelu ja metallisepän työt monipuolistavat perheiden toimeentuloa. Viljelijöille lähetetään tekstiviesteillä sääennusteita, jotta he pystyvät huomioimaan säät toiminnassaan.
Lähetysseuran ja Sahasin yhteistyöllä on jo saatu merkittäviä tuloksia. Vuosina 2022–2025 Kalikotin ja Jajarkotin hankekylissä sekä maataloudesta että muista elinkeinoista saadut tulot nousivat. Perheiden ruokaturva parani: hankkeen lopulla ruokaturvan kannalta hyviä kuukausia oli vuodessa lähes kaksi kuukautta aiempaa enemmän. Kotitaloudet ottivat käyttöön puuta säästäviä liesiä. Paikallishallinnon katastrofienhallintakomiteat laativat hankkeen tuella ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmia sekä katastrofiriskien vähentämisen valmiussuunnitelmia ja varasivat budjettia varautumiseen.
Keräämme astioiden ja vaatteiden pesussa käytetyn veden talteen ja käytämme tätä vettä vihannesten kasvattamiseen.
”Aikaisemmin viljelimme vain maissia ja vehnää, mutta emme vihanneksia. Nyt keräämme astioiden ja vaatteiden pesussa käytetyn veden talteen ja käytämme tätä vettä vihannesten kasvattamiseen”, sanoo hankkeeseen osallistunut Deusara Nepali.
”Koska syömme vihanneksia, olemme terveempiä. Ennen asiat eivät olleet näin. Aiemmin söimme yksinkertaista ruokaa, kuten leipää suolan kanssa, ja annoimme samaa myös lapsillemme. Nyt lapset haluavat syödä vihanneksia ja linssejä. Enää emme syö vanhentunutta ruokaa.”
Deusara Nepali kertoo yhteisön oppineen hankkeen tuella hyödyntämään lantaa paremmin lannoitteena. Aiemmin he olivat kuivattaneet lannan ennen sen levittämistä pellolle, mutta nyt he varastoivat lannan niin, ettei se altistu auringonvalolle. Lannan oikean käsittelyn, tippa- ja putkikastelun sekä kasvihuoneiden ansiosta tuotanto on lisääntynyt.
”Keräämme myös eläinten virtsaa ja käytämme sitä vihannesten viljelyssä, mikä on ollut erittäin hyödyllistä. Kasvihuoneissa kasvatetut vihannekset ovat parempia kuin ulkona kasvatetut vihannekset”, hän sanoo.
Hankkeessa mukana ollut Thumri Kami kertoo oppineensa uusia viljelytapoja, kuten ilmastokestävämpien siementen käytön sekä tippakastelun, joiden ansiosta vesi on riittänyt paremmin kuivalla kaudella. Viljelyn lisäksi hänellä on kanoja ja vuohia.
Olemme ruuan suhteen nyt omavaraisia, ja myymme ylijäävät vihannekset.
”Aiemmin elimme leivällä ja vedellä, nyt syömme kasviksia, esimerkiksi pinaattia ja retikkaa. Olemme ruuan suhteen nyt omavaraisia, ja myymme ylijäävät vihannekset. Aiemmin meidän oli vaikea täyttää perustarpeitamme, mutta nyt voin huolehtia lasteni koulutuksesta”, hän kertoo.
Hankkeessa mukana olo on myös vahvistanut yhteisön naisten asemaa.
”Ennen olimme ujoja, nyt olemme itsevarmoja. Uskallamme puhua ja tuoda esiin tarpeitamme”, Thumri Kami sanoo.
Etiopia: yhteisöissä syntyy ilmastoratkaisuja
Mekane Yesus -kirkon kehitysjärjestön DASSC:n ilmastoasiantuntijan Endeshaw Kassan mukaan sadekaudet ovat Etiopiassa sekä lyhentyneet että voimistuneet, ja tämä hankaloittaa sekä hakattujen metsien uudistumista että viljelyä. Vuoriston metsiä on kaadettu niin paljon, että eroosiota
tapahtuu jatkuvasti. Sademäärän vähentyminen on aiheuttanut luontokatoa. Osa perinteisistä viljakasveista ei enää menesty kuivuuden vuoksi.
Lähetysseura tukee DASSC:n ilmastotyötä, jolla vahvistetaan maaseutuyhteisöjen ruokaturvaa, toimeentuloa ja ilmastokestävyyttä. Työllä parannetaan veden saantia, kunnostetaan maa-alueita, edistetään ilmastokestäviä viljelytapoja ja lisätään uusiutuvan energian, kuten biokaasun, hyödyntämistä.
Biokaasun käyttö vähentää puunpolton tarvetta, mikä taas hillitsee metsäkatoa.
”Biokaasulaitokset ovat nousseet tärkeäksi osaksi ilmastotyötämme. Niitä rakennetaan yhdessä yhteisöjen kanssa niin, että paikalliset ihmiset osallistuvat sekä rahoitukseen että työpanokseen. Tämä vahvistaa omistajuutta ja sitoutumista ilmastotyöhön. Biokaasun käyttö vähentää puunpolton tarvetta, mikä taas hillitsee metsäkatoa. Samalla se tarjoaa perheille puhtaampaa ja kestävämpää energiaa arjen tarpeisiin”, Endeshaw sanoo.
Shumye Seid
Kuivuusjaksot ovat yleistyneet Pohjois-Etiopian Amharassa ilmastonmuutoksen vuoksi. Ilmastokriisi näkyy maatalouden tuottavuuden heikentymisenä. Erityisesti pienviljelijöiden ruokaturvattomuus ja aliravitsemus ovat lisääntyneet. Shumye Seidin perhe on ottanut käyttöön uusia ilmastokestävämpiä toimintatapoja.
Amharan alueella viljely on hyvin riippuvaista sateista, mikä tekee siitä haavoittuvan ilmastonmuutokselle. Myös Abadergen kylässä vaimonsa ja neljän lapsensa kanssa asuvan Shumye Seidin perheen viljely oli aiemmin riippuvaista pelkästään sadevedestä, eikä heillä ollut mahdollisuutta kasteluviljelyyn.
Tilanne muuttui, kun Mekane Yesus -kirkon kehitysjärjestö DASSC aloitti Lähetysseuran tuella hankkeen Shumyen kotiseudulla. Hankkeen avulla hän rakensi neljä vuotta sitten kaksi pientä maanalaista säiliötä, joihin kerätään kasteluvettä lähellä olevasta kunnostetusta lähteestä.
Nyt voimme lähettää lapsemme kouluun.
Kasteluveden ansiosta perhe pystyi aloittamaan vihannesten viljelyn. He ovat viljelleet esimerkiksi kaalia ja porkkanaa ja istuttaneet 27 omenapuuta. Omenoiden ja vihannesten myynti on tuonut perheelle lisätuloja.
Shumye tuottaa nyt myös biokaasua kotonaan. Biokaasun ansiosta hän on säästänyt rahaa, joka aiemmin kului valaistukseen tarvittuun kerosiiniin sekä ruoanlaitossa tarvittuun polttopuuhun. Biokaasuprosessin sivutuotteena syntyvä bioliete on myös parantanut maan viljavuutta ja lisännyt vehnä- ja härkäpapusatoa.
Hankkeen tuella hän on myös hoitanut mehiläisiä ja kasvattanut kanoja, mikä on auttanut perhettä saamaan tuloja hunajan ja kananmunien myynnistä. Perhe on pystynyt hankkimaan pari härkää, jotka ovat välttämättömiä peltotöissä.
”Nyt voimme lähettää lapsemme kouluun. Olemme myös pystyneet muuttamaan ruohokattoisen talomme peltikattoiseksi, ja meillä on nyt riittävästi ruokaa”, hän kertoo.
