Elokuinen suurtulva Nepalissa toi ilmastokriisin vaikutukset koko maailman silmien eteen. Lähetysseuran nepalilaiselle yhteistyöjärjestölle ilmaston muuttuminen on näkynyt konkreettisesti jo vuosia.
”Kun aloitamme työn uusissa kylissä, kysymme, mitä muutoksia ihmiset ovat havainneet vuosien aikana. He kertovat, että esimerkiksi tiettyjä kasveja istutettiin aiemmin tiettynä kuukautena, mutta nyt istutusajankohta on siirtynyt. Vaikka työskentelemme yli 1900 metrin korkeudessa, ihmiset kertovat, että lämpimiä kuukausia on enemmän kuin ennen eikä vuorilla ole enää lunta samalla tavalla kuin aiemmin”, sanoo nepalilaisen Sahas-järjestön asiantuntija Bishan Thapa.
Hän työskentelee Lähetysseuran tukemassa Sahasin hankkeessa, jossa vahvistetaan haavoittuvimpien ja syrjityimpien ihmisryhmien selviytymistä ilmastokriisin vaikutusten keskellä. Työtä tuetaan Suomen kehitysyhteistyövaroin. Hanketta toteutetaan neljän paikallishallinnon alueella Nepalin kukkulaseuduilla Länsi-Rukumissa ja Jajarkotissa. Yksi työalueista on Nepalin köyhin kunta Junichande. Näissä kylissä ihmiset eivät ole tienneet ilmastonmuutoksesta globaalina ilmiönä, vaikka kohtaavat sen arjessaan.
Ilmastokriisi näkyy Nepalissa Thapan mukaan tällä hetkellä yhä selvemmin. Maanvyörymät, kuivuus, tulvat ja epäsäännölliset sateet ovat yleisiä, samoin muutokset maatalouden kasvukausissa. Jäätikköjärvien tulviminen ja jäätiköiden sulaminen aiheuttavat kasvavia riskejä. YK:n kehitysjärjestö UNDP:n ja vuoristoaluiden kehitykseen keskittyvän ICIMOD-keskuksen arvion mukaan Nepalin turvallisuutta uhkaa jopa 47 jäätikköjärveä, joista 21 sijaitsee Nepalissa, 25 naapurimaa Tiibetissä sekä yksi Intiassa.
Vaikka Nepal on pieni maa ja sen osuus päästöistä on ollut hyvin vähäinen, kohtaamme erittäin vakavan ilmastokriisin.
”Vaikka Nepal on pieni maa ja sen osuus päästöistä on ollut hyvin vähäinen, kohtaamme erittäin vakavan ilmastokriisin. Köyhien pienviljelijöiden elämässä jo pieni muutos tuotannossa vaikuttaa suuresti ruokaturvaan”, Thapa sanoo.
Sahasin hankkeessa pienviljelijät saavat tietoa, uusia taitoja ja teknologioita, jotka auttavat sopeutumaan kuivuuteen, epäsäännöllisiin sateisiin, muuttuviin kasvukausiin ja muihin ilmastoon liittyviin haasteisiin. Perheiden toimeentulon lähteitä monipuolistetaan, jotta elinkeino ei olisi kiinni vain viljelystä. Yhteisöjä ja paikallishallintoa tuetaan sopeutumisessa ja valmistautumisessa, esimerkiksi tekemään toimintasuunnitelmia erilaisten katastrofien varalta ja vähentämään riskejä ennalta.
Ilmastokestäviä ratkaisuja ovat esimerkiksi kasvihuoneviljely, harmaan kotitalousveden uudelleenkäyttö, luonnonmukaisten torjunta-aineiden käyttö tuhohyönteisiä vastaan, lannan hyödyntäminen viljelyssä sekä peltometsäviljely, jossa viljelyn ja kotieläintuotannon lisäksi kasvatetaan hedelmäpuita ja muita puita. Kotieläinten kasvattaminen, pienten kauppojen perustaminen, ompelu ja metallisepän työt monipuolistavat perheiden toimeentuloa.
”Vahvistamme myös varhaisvaroitusjärjestelmiä. Jo päättyneessä nelivuotisessa hankkeessamme lähetimme viljelijöille sääennusteita tekstiviesteillä. Se osoittautui erittäin vaikuttavaksi, koska yhteisöt pystyivät toimimaan saamansa tiedot huomioiden. Nykyisin alueen paikallishallinto jatkaa sääennusteiden lähettämistä tekstiviesteillä hankkeemme päätyttyäkin. Otamme tätä käyttöön nyt myös uusilla hankealueillamme”, Thapa sanoo.
Elokuun tulva osoitti, että varautumisen kehittäminen on erittäin tärkeää. Sahas työskentelee yhteisöjen ja paikallisten viranomaisten kanssa paremman varhaisvaroitusjärjestelmän sekä paikallisen valmiuden kehittämiseksi. Tavoitteena on, että yhteisöjen ihmiset pystyvät itse tekemään päätöksiä ja että heillä on tukenaan vahva yhteisöllinen toimintakyky ja parannetut evakuointimekanismit.
Nepalin yhteisöille ilmastonkestävyydessä ei ole kyse katastrofeista selviytymisestä, vaan ruoan, toimeentulon ja tulevaisuuden suojelemisesta.
Lähetysseuran ja Sahasin yhteistyöllä on jo saatu merkittäviä tuloksia. Vuosina 2022–2025 Kalikotin ja Jajarkotin hankekylissä maataloudesta ja muista elinkeinoista saadut tulot nousivat. Perheiden ruokaturva parani: hankkeen lopulla ruokaturvan kannalta hyviä kuukausia oli vuodessa lähes kaksi kuukautta lähtötasoa enemmän. Kotitaloudet ottivat käyttöön puuta säästäviä liesiä. Paikallishallinnon katastrofienhallintakomiteat laativat hankkeen tuella ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmia sekä katastrofiriskien vähentämisen valmiussuunnitelmia ja varasivat budjettia varautumiseen.
Työllä on kannustettu paikallisten nuorten ryhmiä vaikuttamistyöhön esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyen. Myös Nepalin viranomaiset ovat arvostaneet näiden nuorten ryhmien työtä. Yksi merkki siitä on, että yksi nuorten ryhmä kutsuttiin Post Sagarmatha Sambat -kokoukseen, jonka Nepalin hallitus järjesti yhdessä kansalaisjärjestöjen, kuten Sahasin, kanssa. Kokous keskittyi ilmastonmuutokseen ja vuoriin.
”Nepalin yhteisöille ilmastonkestävyydessä ei ole kyse katastrofeista selviytymisestä, vaan ruoan, toimeentulon ja tulevaisuuden suojelemisesta. Tavoitteenamme on tukea yhteisöjä riskien ennakoinnissa, muutoksiin sopeutumisessa sekä kestävämpien ja selviytymiskykyisempien yhteisöjen rakentamisessa yhdessä”, Thapa sanoo.
Teksti: Minna Havunen
