Nepalilaiset pienviljelijät olivat mukana Lähetysseuran tukemassa nelivuotisessa hankkeessa. Miten työ vaikutti heidän elämäänsä?
Lähetysseuran tukemassa nepalilaisen Sahas-järjestön hankkeessa pienviljelijöitä tuettiin sopeutumaan kuivuuteen, epäsäännöllisiin sateisiin, muuttuviin kasvukausiin ja muihin ilmastoon liittyviin haasteisiin. Perheiden elinkeinoja monipuolistettiin, jotta toimeentulo ei olisi kiinni vain viljelystä. Yhteisöjä ja paikallishallintoa tuettiin esimerkiksi tekemään toimintasuunnitelmia erilaisten katastrofien varalta ja vähentämään riskejä jo ennalta.
Lähetysseuran ja Sahasin yhteistyön tuloksena vuosina 2022–2025 Kalikotin ja Jajarkotin hankekylissä maataloudesta ja muista elinkeinoista saadut tulot nousivat. Perheiden ruokaturva parani: hankkeen lopulla ruokaturvan kannalta hyviä kuukausia oli vuodessa lähes kaksi kuukautta aiempaa enemmän. Kotitaloudet ottivat käyttöön puuta säästäviä liesiä. Paikallishallinnon katastrofienhallintakomiteat laativat hankkeen tuella ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmia sekä katastrofiriskien vähentämisen valmiussuunnitelmia ja varasivat budjettia varautumiseen.
Hankkeessa hyödynnettyjä ilmastokestäviä ratkaisuja olivat esimerkiksi kasvihuoneviljely, harmaan kotitalousveden uudelleenkäyttö, tippakastelu, luonnonmukaisten torjunta-aineiden käyttö tuhohyönteisiä vastaan, lannan hyödyntäminen viljelyssä sekä peltometsäviljely, jossa viljelyn ja kotieläintuotannon lisäksi kasvatetaan hedelmäpuita ja muita puita.
Keräämme astioiden ja vaatteiden pesussa käytetyn veden talteen ja käytämme tätä vettä vihannesten kasvattamiseen.
”Aikaisemmin viljelimme vain maissia ja vehnää, mutta emme vihanneksia. Nyt keräämme astioiden ja vaatteiden pesussa käytetyn veden talteen ja käytämme tätä vettä vihannesten kasvattamiseen”, sanoo hankkeeseen osallistunut Deusara Nepali.
”Koska syömme vihanneksia, olemme terveempiä. Ennen asiat eivät olleet näin. Aiemmin söimme yksinkertaista ruokaa, kuten leipää suolan kanssa, ja annoimme samaa myös lapsillemme. Nyt lapset haluavat syödä vihanneksia ja linssejä ja ruokamme on tuoretta.”
Deusara Nepali kertoo yhteisön oppineen hankkeen tuella hyödyntämään lantaa paremmin lannoitteena. Aiemmin he olivat kuivattaneet lannan ennen sen levittämistä pellolle, mutta nyt he varastoivat lannan niin, ettei se altistu auringonvalolle. Lannan oikean käsittelyn, tippa- ja putkikastelun sekä kasvihuoneiden ansiosta tuotanto on lisääntynyt.
”Keräämme myös eläinten virtsaa ja käytämme sitä vihannesten viljelyssä, mikä on ollut erittäin hyödyllistä. Kasvihuoneissa kasvatetut vihannekset ovat parempia kuin ulkona kasvatetut vihannekset”, hän sanoo.
Puuta säästävä liesi on vähentänyt talon sisälle tulevaa savua.
”Aiemmin liedestä tuleva savu sai silmämme ja nenämme vuotamaan. Nyt koko perhe voi syödä sisällä puhtaassa ympäristössä”, Deusara Nepali kertoo.
Hankkeessa mukana ollut Thumri Kami kertoo oppineensa uusia viljelytapoja, kuten ilmastokestävämpien siementen käytön sekä tippakastelun, joiden ansiosta vesi on riittänyt paremmin kuivalla kaudella.
Olemme ruuan suhteen nyt omavaraisia, ja myymme ylijäävät vihannekset.
”Aiemmin elimme leivällä ja vedellä, nyt syömme kasviksia, esimerkiksi pinaattia ja retikkaa. Olemme ruuan suhteen omavaraisia, ja myymme ylijäävät vihannekset. Aiemmin meidän oli vaikea täyttää perustarpeitamme, mutta nyt voin huolehtia lasteni koulutuksesta”, hän kertoo.
Hankkeessa mukana olo on myös vahvistanut yhteisön naisten asemaa.
”Ennen olimme ujoja, nyt olemme itsevarmoja. Uskallamme puhua ja tuoda esiin tarpeitamme”, Thumri Kami sanoo.
