Hyppää sisältöön

Historiallinen ratkaisu kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien puolesta: Myanmar syyllistyi rohingyoihin kohdistuneeseen kansanmurhaan

Kullanvärisiä rakennuksia pimeää taivasta vasten

Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) on antanut päätöksen, jonka mukaan Myanmar syyllistyi rohingya-vähemmistöön kohdistuneeseen kansanmurhaan vuosina 2016–2017. Kyseessä on ensimmäinen kerta tuomioistuimen 80-vuotisessa historiassa, kun se toteaa valtion syyllistyneen kansanmurhaan.

Tuomioistuimen mukaan oikeudessa esitetty näyttö osoitti, että Myanmar pyrki tuhoamaan merkittävän osan Pohjois-Rakhinen rohingya-väestöstä.

Vuosina 2016–2017 Myanmarin armeijan hyökkäyksissä rohingya-yhteisöjä vastaan ihmisiä surmattiin ja raiskattiin, kyliä tuhottiin ja satojatuhansia ihmisiä pakeni Bangladeshiin. Myanmar puolustautui oikeudessa väittämällä, että kyse oli terrorisminvastaisista operaatioista rohingya-kapinallisryhmää vastaan. Tuomioistuin kuitenkin hylkäsi tämän selityksen katsoen, ettei armeija tehnyt eroa taistelijoiden ja siviilien välillä.

Gambia nosti kanteen Myanmaria vastaan vuonna 2019 vedoten YK:n kansanmurhasopimukseen. Ratkaisu on kansainvälisen oikeuden kannalta poikkeuksellisen merkittävä: se vahvistaa, että valtiot voidaan saattaa vastuuseen kansanmurhasopimuksen rikkomisesta myös toisen valtion aloitteesta.

Tuomioistuimen päätös on merkittävä myös kansainvälisen oikeuden näkökulmasta. ICJ katsoi, että Myanmar rikkoi kansanmurhan ehkäisemistä ja rankaisemista koskevan yleissopimuksen velvoitteita. Samalla tuomioistuin täsmensi, millainen näyttö voi osoittaa valtion tarkoituksen tuhota tietty väestöryhmä. Ratkaisun arvioidaan vaikuttavan myös muihin kansanmurhaa koskeviin oikeusprosesseihin.

Tuomioistuin määräsi Myanmarin tutkimaan ja tarvittaessa rankaisemaan kansanmurhasta epäiltyjä henkilöitä sekä maksamaan korvauksia rohingyoille. Vaikka ratkaisu on oikeudellisesti sitova, sen täytäntöönpano on epävarmaa. Rohingyoihin kohdistuneiden julmuuksien aikaan armeijaa johtanut Min Aung Hlaing on nykyisin maan presidentti. Vuoden 2021 vallankaappauksesta kärjistynyt konflikti on pitkittynyt. Lisäksi maassa asuvien rohingyojen vainoaminen on jatkunut.

Lähetysseura on seurannut Myanmarin ihmisoikeustilannetta ja tukenut demokratiakehitystä sekä kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

”Tämä päätös on tärkeä viesti siitä, ettei mikään valtio ole kansainvälisen oikeuden yläpuolella. Tuomio vahvistaa periaatetta, että vakavimmistakin ihmisoikeusrikoksista on voitava joutua vastuuseen. Rohingyojen kärsimykset on tunnustettu tavalla, jota uhrit ja heidän perheensä ovat odottaneet vuosia”, sanoo Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala.

Hänen mukaansa ratkaisu vahvistaa sääntöperustaisen kansainvälisen järjestelmän merkitystä aikana, jolloin kansainvälisen oikeuden asemaa haastetaan monin tavoin.

”Laajempi huoli liittyy siihen, että päätöksen edellyttämiä toimia ei kansainvälisestä huomiosta huolimatta toteuteta ja kriisin perimmäiset syyt jäävät ratkaisematta. Paljon riippuu siitä, pystyykö kansainvälinen yhteisö varmistamaan, että rohingyojen oikeus turvalliseen paluuseen, kansalaisuuteen ja ihmisarvoiseen elämään toteutuu käytännössä”, arvioi Myanmar-rauhantyön asiantuntija Katja Vauhkonen.

Lähetysseura tukee Myanmarin yhteisöjä pitkittyneen konfliktin keskellä. Työ tukee vammaisten lasten ja nuorten opiskelumahdollisuuksia, vahvistaa omakielistä opetusta ja tukee rauhan rakentamista.

Kuva: Ilkka Koivisto.

Aihe
Ihmisoikeudet ja tasa-arvo Vaikuttaminen
Alue
Aasia Myanmar
Avainsanat
Myanmar

Jaa artikkeli